Säästötavoite instassa

8. syyskuuta 2020

Nettovarallisuus x 3

Tällä hetkellä instassa talousaiheisilla tileillä on buumi laskea nettovarallisuus. Mäkin oon laskemista miettinyt jonkin verran tai tavallaanhan teen sitä kyllä joka vuosi jonkin verran täyttäessäni maatalouden veroilmoitusta. Maatalouden varallisuuden laskemisessa huomioidaan varoina verottajan laskema maatalousmaan tarkka-arvo, jonka voi kyllä laskea likimain itsekin käyttämällä täältä löytyvää hehtaariarvoa. Sitten se oman pellon pinta-ala kerrotaan tuolla taulukon hehtaariarvolla (Kouvolassa 71,9e/ha + salaojituslisä 369,39e/ha) ja sitten se saatu luku kerrotaan vielä seitsemällä. Tuotantorakennusten arvona käytetään poistamatta olevaa hankintamenoa eli siis käytännössä jos et rakenna uusia rakennuksia, niin loppuviimein tuotantorakennusten arvo on pyöreä nolla euroa. Sama pätee koneisiin ja kalustoon, kun menojäännöstä ei enää ole on näiden arvo tässä laskelmassa nolla. Jos maatilayrityksellä on esimerkiksi mökkivuokrausta niin näihin liittyvät rakennukset otetaan huomioon niiden verotusarvon mukaisesti (verotusarvo on se, johon pohjautuu kiinteistöveron määrä eli ikävähennykset huomioiden se laskee vuosi vuodelta). Maatalouteen kuuluvat osakkeet ja osuudet huomioidaan varoina toki myös, näitä on esimerkiksi jalostusosuuskuntaan ja osuuskuntapohjaiseen meijeriin liittyvät osuudet (niiden arvot elävät vähäsen vuodesta riippuen). Tämä kaikki edellä mainittu varallisuus lasketaan yhteen. Seuraavaksi lasketaan yhteen kaikki velat ja velvoitteet. Lopuksi selviää sitten kun lasketaan varat - velat onko nettovarallisuus plussalla vai miinuksella. Meillä esimerkiksi on maatalouden osalta negatiivinen nettovarallisuus. Se on rapiat 20 000 euroa pakkasella tällä hetkellä.

Mutta jos lasketaan kokonaisuutta, sillä periaatteessahan ei oo erillistä yksityistalouden omaisuutta ja maatalouden omaisuutta, kun ajatellaan henkilökohtaista omaisuutta. Kun yritysmuoto on toiminimi niin tavallaan kaikki on henkilökohtaista omaisuutta, niin varat kuin velatkin. Jos käytetään pohjana tätä maatalouden nettovarallisuuden laskemista ja otetaan huomioon asumiseen liittyvien rakennusten ja maa-alueiden verotusarvot. Metsän arvona käytän metsäkeskuksen tän vuoden arviota eli Kymenlaakson osalta se on 3 900e/ha ja joutomaan arvona 50e/ha.


Varat

Maapohja 1 (tontit) verotusarvo 2 550,00 euroa

Maatalouden rakennuspaikka 281,85 euroa

Alatalon eli se missä syytinkiläiset asuu verotusarvo 91 565,70e

Autotallin verotusarvo 1 017,20e

Meidän talon verotusarvo 80 301,80e

Meidän pihasaunan verotusarvo 9 325,58e

Maatalouden tuotantorakennuksten poistamaton hankintameno 25 212,44e

Maatalousmaa 60 544,99e

Metsämaa 91 650,00e

Joutomaa 110,00e

Rahat 6 485,29e


Velat

Remppalaina 2 946,29e

Talolaina 155 217,86e

Korkotukilaina 78 714,26e

Tilakaupan pankkilaina 20 900,00e

Velka vanhemmille yht. 32 345,30e

Firman tililtä käytetty luotto 8 682,89e


Näillä summilla päästään tilanteeseen 369 044,87e - 298 806,60e =  70 238,27e


Jos taas ajatellaan, että rakennuksetkin olisivat jonkin arvoisia, niin jos niiden summia korotetaan sen verran, että otetaan sieltä kiinteistöveroilmoitukselta ne jälleenhankinta-arvot käyttöön niin maapohja 1 on arvoltaan 1e/m2 eli tonttien arvoksi tulisi 3 400e, alatalon arvo olisi 162 783,50e, autotallin 5 086,02e, oma talo 88 791e, sauna 13 322,25e. Pellon arvoksi laitetaan 10 000e/h, sillä sen verran täällä päin maksaa salaojitettu pelto. Metsä- ja joutomaat saavat pitää nuo edelliset arvonsa. Näin ollen varat olisivat 561 424,62 euroa. Ja velat luonnollisesti samat kuin edellä. Jolloin nettovarallisuus olisi 567 909,62e - 298 806,60e = 269 103,02e

Ihan kivat summat kyllä, mutta jos tätä tilaa myymään lähtisi, niin ei tästä tuollaisia rahoja saisi. Tilan kauppahinta oli meille 162 000 euroa sukupolvenvaihdoksen myötä, joka tarkoittaa siis sitä, että lahjaveroa maksettiin ihan kivasti myös. Vuonna 2013 laskettuna tän koko tilan silloinen käypä arvo (sisältäen lehmät, maatalouskoneet, alatalon ja jo sillon olemassa olleet maatalousrakennukset) oli 373 238 euroa. Tuo käypä arvo esimerkiksi asuinrakennuksen osalta on ollut sama kuin verottajan jälleenhankinta-arvo (alatalon jälleenhankinta-arvo on ollut tuolloin 140 211e, nyt se on näköjään rapiat 20 000 euroa enemmän). Nyt, ainakin toivottavasti, tilan arvo olisi vähän enemmän, kun ollaan kuitenkin keretty tässä meidän isännyyden aikana rakentamaan useempia uusia rakennuksiakin...

Meidän talon + saunan rakentamiseen meni se reilu 200 000,00 euroa. Tuota summaahan tästä ei saisi, sillä sijainti on ihan "väärä". Meijän taloa ja saunaa ei oikein saisi lohkottua fiksusti muusta pihapiiristä irti. Ja muutenkin, loppu viimein ei varmaan kovin moni tahdo keskelle skutsia muuttaa. Tämän vuoksi oikeastaan ainut jonkin sorttinen keino saada rakennuksille määritettyä edes joku arvo on käyttää tuota verottajan jälleenhankinta-arvoa. Vaikkakin maatalousrakennukset tässä tapauksessa jäävät kokonaan pois laskuista.

Mutta jos nyt vähän aattelee tätä meidän yksityistalouden puolta, joka on varmaan suurimmalle osalle teistä lukijoista (kai) helpompi hahmottaa kuin koko maatila, niin lasketaan meijän yksityisomaisuudeksi vaan tää meijän oma talo ja sauna (koska ei tuota alataloa oikein sijoituskämpäksi voi laskea. En mä ainakaan tahtoisi siitä paritalosta kumpaakaan asuntoa tulevaisuudessa vuokrata ihan ventovieraille ihmisille, talo kun on samassa pihapiirissä. Mutta aikanaan kun toinen pääty vääjäämättä tyhjenee ensin, niin kyllä sille on jo suunnitelma olemassa).

 

Oman talon jälleenhankinta-arvo 88 791,00e (519,94e/m2)

Saunan jälleenhankinta-arvo 13 322,25 euroa (429,75e/m2)

Tontti 2 000,00e (1e/m2)

Rahat tileillä ja käteisenä yht. 6 399,29e

110 512,54e

 

Remppalaina 2 946,29e

Talolaina 155 217,86e

Velat vanhemmille yht. 32 345,30e

190 509,35e

 

Yksityistalouden osalta nettovarallisuus on siis 110 512,54e - 190 509,35e = -79 996,91e


3 kommenttia:

  1. Ajatus nettovarallisuudesta on mielenkiintoinen mutta kuten totesit, sitä on erittäin hankala laskea. Asunto-osakkeenkin osalta käytettävä hinta on vain jonkun välittäjän arvio, oikea hinta, todellinen arvo on se, minkä joku siitä myyntihetkellä oikeasti maksaa. Rakennusten arvo lähtökohtaisesti kai iän myötä laskee mutta metsän osalta tilanne on kaiketi toisin päin, ainakin oletus on että metsä kasvaa vuosi vuodelta. Totuutta on siis vaikea löytää, mutta itseään varten ja varallisuuden kasvun seurantaa varten lienee oikea tapa päättää joku laskentakaava ja käyttää sitä kuukaudesta tai vuodesta toiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Metsän arvoakin voi ajatella monella tapaa, tuo 3900e/ha on itse se metsäpohjan eli maan arvo, puuston arvo tulee sitten siihen lisäksi. Puuston arvoakaan ei pysty tarkasti määrittelemään, se riippuu puulajista, päivän markkinahinnasta ja puuston koosta. Totuuskin paljastuu vasta hakkuu vaiheessa, onko puu tervettä koko rungon mitalta, saako siitä tukkipuuta vai meneekö se kuitupuuksi. Ainoa varma fakta on velan määrä 😅

      Poista

  2. Mielenkiintoinen kirjoitus varallisuudesta ja miten maatilan ja omasisuuden yleensäkin arvoa lasketaan. Ei todellakaan niin yksinkertaista ja vielä se, että mikä sitten tulisi lopulliseksi myyntihinnaksi, jos haluaisi myydä. Meillä on ollut haaveissa ostaa maatila ja rakentaa sinne talo sekä myös teräshalli työpajaksi. https://www.hallipojat.com/rakennuspalvelut

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :)

Ruoan kotimaisuus joulukuu

Joulukuun 2022 prosentti kalpenee vuoden takaiseen verrattuna hieman, sillä joulukuun 2021 kotimaisuusprosentti oli 74. Vuoden 2021 ostot nä...